7

Melko yleinen uskomus on, että muisti tallentaa kaikein kuin videokamera. Monesti voi tuntua siltä, että menneitä kokemuksia voidaan katsoa mielessä kuin videota. Asia ei kuitenkaan ole näin, sillä todellisuutta ei tallenneta tarkalleen sellaisena kuin se on. Ihmiset eivät tallenna tarkkaa kopiota kokemuksistaan, vaan pikemminkin yhdistävät uutta ympäristöstä saapuvaa tietoa aiempaan tietoon maailmasta (Brod, Werkle-Bergner & Shing, 2013). Aivot luovat kokemuksistamme biologisia representaatioita hermosolujen verkostoon (Kandell ym., 2014), mistä muodostuu aivojen representaatio todellisuudesta. Voidaankin sanoa, että aivot rakentavat todellisuutemme fysiologisella tasolla. Tällä tarkoitetaan sitä, että kun koemme jotakin, kokemukset luodaan uudelleen aivojen verkoistoissa eli hermosolujen yhteyksinä. Nämä verkostot aktivoituvat uudelleen, kun muistelemme kokemusta, ja kokemuksemme rakennetaan uudelleen eli rekonstruoidaan fysiologisesti. “Biologisissa järjestelmissä kokemus, eli vuorovaikutus ulkomaailman kanssa, ja sen yksityiskohdat täytyy ensin tiivistää hallittavissa olevaksi määräksi muuttujia, joille voidaan antaa kehossa fyysinen representaatio asioina tai tiloina” (Kukushkin & Carew, 2017).

Biologisen näkökulman mukaan oppiminen vaatii uusien yhteyksien luomista, jo olemassa olevien muokkaamista (vahvistamista tai heikentämistä), ja tarpeettomien yhteyksien poistamista. Aivojen kykyä oppia tällä tavalla kutsutaan aivojen muovautuvuudeksi. Aivojen muovautuvuuden voidaan sanoa olevan hermoston kyky muuttaa järjestäytymistään (Sagi ym., 2012). Toisin sanoen “tiedon hankinta eli oppiminen muuttaa tiettyjen hermosolujen fysiologista tilaa tavalla, joka koodaa muistijälkiä” (Davis & Zhong, 2017). Muovautuvuuden ansiosta hermosolujen välisiä yhteyksiä luodaan, muutetaan ja poistetaan jatkuvasti koko elämän ajan. Oppiminen on nykytietämyksen mukaan havaittavissa oleva biologinen prosessi. Kurkistamalla aivojen sisälle olisi mahdollista seurata oppimista: sitä, miten yhteyksiä hermosolujen välillä muodostuu sekä miten rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia tapahtuu. Oppimiseen kuuluvaa aivojen muuttumista tapahtuu kuolemaamme saakka.

Lähteet: Osa 2

Aivojen muovautuvuus

• Kandel, E. R., Dudai, Y., & Mayford, M. R. (2014). The molecular and systems biology of memory. Cell, 157(1), 163-186.
• Sagi, Y., Tavor, I., Hofstetter, S., Tzur-Moryosef, S., Blumenfeld-Katzir, T., & Assaf, Y. (2012). Learning in the fast lane: new insights into neuroplasticity. Neuron, 73(6), 1195-1203.
• Kukushkin, N. V., & Carew, T. J. (2017). Memory Takes Time. Neuron, 95(2), 259-279.