6 Kyvykkyyden harha

“Oman oppimisen tehokas arviointi vaatii sen tiedostamista, että olemme alttiita tulevaisuuteen ja menneisyyteen suuntautuville ajatusvinoumille arvioidessamme, pystymmekö tuottamaan opittavaa tietoa myöhempänä ajanhetkenä ” (Bjork, Dunlosky & Kornell, 2013). Kyvykkyyden harha viittaa tilanteeseen, jossa ihminen uskoo oppineensa jotakin, vaikka näin ei ole. “Ihmiset eivät ole taitavia huomaamaan oman tietämyksensä ja asiantuntemuksensa rajoja” (Dunning ym., 2003). Oppilaat saattavat esimerkiksi suoriutua hyvin kokeessa ja ajatella näin hallitsevansa kyseisen aihealueen. Oppilailla saattaa kuitenkin olla vaikeuksia suoriutua samasta kokeesta kuukautta myöhemmin. Ensimmäinen koesuoriutuminen voi siten johtaa kyvykkyyden harhaan.

Kiinnostavaa on, mistä kyvykkyyden harha syntyy. Yksittäinen suoritus kertoo harvoin pysyvästä muistijäljestä säilömuistissa, ts. kestävästä oppimisesta, mutta tällainen ajattelu johtaa kyvykkyyden harhaan. Sen seurauksena monet oppilaat ja opiskelijat päätyvät käyttämään oppimisstrategioita, jotka tähtäävät hyvään suoriutumiseen lyhyellä aikavälillä ennemmin kuin pitkäkestoiseen oppimiseen. Väärä käsitys muistin toiminnasta ja pitkäkestoisten muistijälkien muodostumisesta johtaa tällaisiin harhakuvitelmiin sekä huonojen oppimisstrategioiden valintaan. Kestävä oppiminen vaatii pitkäkestoisten muistijälkien muodostumista säilömuistiin.

“Omaa subjektiivista kokemusta saatetaan tulkita virheellisesti, ja tämä johtaa harhakäsitykseen ymmärtämisestä” (Koriat & Bjork, 2006), sillä “ihmisillä on usein virheellinen mielensisäinen malli siitä, miten he oppivat ja muistavat, mikä tekee heidät taipuvaisiksi oman oppimisen virheelliseen arviointiin sekä huonoon säätelyyn” (Bjork, Dunlosky & Kornell, 2013). Kestävän oppimisen saavuttamiseksi oppilaiden täytyy säädellä omaa oppimistaan taitavasti. Oppimiseen liittyvien väärinkäsitysten korjaaminen ja tehokkaiden opiskelutapojen mallintaminen voi edistää oppilaiden kestävää oppimista.

Lähteet: Osa 1

Kyvykkyyden harha
  • Bjork, R. A., Dunlosky, J., & Kornell, N. (2013). Self-regulated learning: Beliefs, techniques, and illusions. Annual review of psychology, 64, 417-444.
  • Dunning, D., Johnson, K., Ehrlinger, J., & Kruger, J. (2003). Why people fail to recognize their own incompetence. Current directions in psychological science, 12(3), 83-87.
  • Castel, A. D., MCCabe, D. P., & Roediger, H. L. (2007). Illusions of competence and overestimation of associative memory for identical items: Evidence from judgments of learning. Psychonomic Bulletin & Review, 14(1), 107-111
  • Koriat, A., & Bjork, R. A. (2006). Illusions of competence during study can be remedied by manipulations that enhance learners’ sensitivity to retrieval conditions at test. Memory & Cognition, 34(5), 959-972.
  • Koriat, A., Bjork, R. A., Sheffer, L., & Bar, S. K. (2004). Predicting one’s own forgetting: the role of experience-based and theory-based processes. Journal of Experimental Psychology: General, 133(4), 643.
  • Rawson, K. A., Dunlosky, J., & McDonald, S. L. (2002). Influences of metamemory on performance predictions for text. The Quarterly Journal of Experimental Psychology: Section A, 55(2), 505-524.

License

Share This Book